Amatöörinyrkkeily, eli olympiatyylin nyrkkeily, eroaa ammattinyrkkeilystä hyvin paljon ja näin ollen voidaankin puhua oikeastaan kahdesta eri urheilulajista. Lajeilla on kylläkin samat lähtökohdat. Ammattinyrkkeilijän tunnistaa siitä, että hänellä ei ole päänsuojaa eikä paitaa. Erien pituudet ovat pidemmät ammattinyrkkeilyssä ja niitä on myös enemmän kuin olympiatyylin nyrkkeilyssä. Ammattinyrkkeilijän hanskat ovat myös kovemmat eikä niiden sisällä ole siteitä vaan teipit joilla nyrkit ovat sidottu koviksi. Ammattinyrkkeilijöiden otteluissa sallitaan myös enemmän vapauksia nyrkkeilijöille kun puhutaan esimerkiksi väistöistä tai sitomisesta.

Helmikuussa Samuli Kärkkäinen ja Sami Enbom kohtaavat ja ottelevat SM-tittelistä Vantaan ammattilaisillassa. Sarjana on alempi raskassarja. Kärkkäinen ja Enbom ovat hyvin tasavertaisia ammattinyrkkeilijöitä.

Ammattinyrkkeilyn säännöt

Erän pituus ammattinyrkkeilyssä on 3 minuuttia ja näiden välissä on minuutin tauko. Tavoitteena on siis olla parempi kuin vastustaja mahdollisimman monessa erässä. Dramaattisin lopputulos on saada vastustaja siihen tilaan, ettei hän pysty enää jatkamaan ottelua. Erät ovat määrältään neljän ja kahdentoista erän välissä. Laji yleensä aloitetaan otteluilla joiden kesto on neljä erää.

Nyrkkelilykehän suuruus on 6×6 metriä. Punaisessa kulmassa on toisen nyrkkeilijän paikka ja sinisessä toisen. Kaksi toista kulmaa ovat puoleettomia ja näihin nyrkkeilijöiden on tarkoitus mennä vaikka vastapuolen luvunlaskun ajaksi. Näissä kulmissa ei valmentaja tai muu nyrkkeilijän edustaja saa neuvoa nyrkkeilijää. Silloin kun on erätauko saa kehässä olla vain yksi nyrkkeilijän avustaja, muiden täytyy olla köysien takana. Pyyhe heitetään kehään milloin tahansa jos kulma luovuttaa. Kehän lattia on nimeltään kanveesi.

Ammattinyrkkeilijällä on käytössään hammas- ja alasuoja. Päänsuojus ei ole käytössä, eikä myöskään paita. Käsien ympärillä on kivikovat teipit. Nyrkkeilyhanskat jotka ovat kahdeksan unssia ovat käytössä kevyissä sarjoissa, kun taas isoimmat nyrkkeilijät käyttävät kymmenen unssin hanskoja. Vastustajaa ei saa lyödä alle vyölinjan eikä myöskään selkäpuolelle ja kiellettyä on myös sitominen. Jos vastustaja on maassa, niin häntä ei myöskään saa lyödä. Hoitovälineitä, kuten laastaria, ei ottelun aikana saa käyttää. Jos nyrkkeilijä vuotaa vaikka verta, niin sitä voi yrittää tyrehdyttää vaseliinilla erätauon aikana. Vaseliina saa käyttää muutenkin tietyissä määrissä mikäli kasvoja haluaa liukastaa.

Ammattinyrkkeilyotteluita käydään sarjoissa, painoluokan mukaan. Sarjoilla on suomeksi hyvin perinteiset nimet kuten raskassarja tai keskisarja. Otteluissa käytetään neljää tuomaria. Kehätuomari on yksi joka katsoo, että kehässä noudatetaan sääntöjä ja huolehtii nyrkkeilijöiden turvallisuudesta. Hän myös nostaa lopuksi ylös voittajan käden. Yleisimmät hänen komennoistaan ovat “stop” ja “break”. Break tarkoittaa, että nyrkkeilijät astuvat taaksepäin ja jatkavat sen jälkeen heti ottelua. Stop tarkoittaa, että heidän tulee lopettaa otteleminen ja he saavat jatkaa kommennolla “box”. Kehätuomari laskee ottelijalle, joka on saanut iskun, kahdeksaan ja jos nyrkkeilijä on kunnossa, niin ottelu jatkuu. Jos hän taas ei pysty jatkamaan, niin kehätuomari laskee kymmeneen ja tekee sen jälkeen käsiliikkeen merkiksi siitä, että ottelu on päättynyt.

Kehän äärellä istuu kolme pistetuomaria ja ottelun lopputulos on heidän pisteytyksestään kiinni. Pisteytys on eri kuin olympiatyylin nyrkkeilyssä. Tuomarit arvioivat jokaista erää omana kokonaisuutena ja yrittävät hakea voittajan joka on taitavampi. Erästä voi saada enintään kymmenen pistettä.